Siirry pääsisältöön

#agilitysm2018

Perjantai-iltäpäivällä lähdettiin reissuseurueen kanssa matkaan Joensuusta kohti Vantaata. Illalla yhdeksän aikaan saavuttiin kisapaikalle, käytiin pystyttämässä teltta seuran leiripaikalle ja haisteltiin vähän kisapaikan tunnelmaa. Majoittuminen yöpaikkaan ja levolle, jotta jaksaa seuraavana päivänä kisata.

Lauantaina oli siis joukkuekisat, joihin oltiin lähdetty samalla tiimillä kuin viimekin vuonna. Maksien joukkuerata näytti alkuun hieman haastavalta, mutta eihän siinä sitten lopulta mitään ihmeellistä ollutkaan. Rata sujui hyvin aina loppupuolella asti, kunnes tuli rima alas ja vielä toiseksiviimeisen hypyn ohitus eli kympillä maaliin. Tänä vuonna ei pystytty samaan mitä viime vuonna ja lopullinen sijoitus maksijoukkueissa 33/78.





Sunnuntaina sitten yksilöt. Startattiin melko alussa pikkumakseissa. Rata näytti ihan mukavalta ja ihan tehtävissähän se olikin. Itse vain otin Terran ihan liikaa haltuun suoran putken jälkeen, kun oletin sen painavan enemmin suoraan kohti edessä olevaa hyppyä, ja siitäpä kelpi sitten sukelsi keppien kolmanteen väliin. Tuo vitonen harmitti niin pirusti, mutta ei voi mitään, se on pienestä kiinni ja kuuluu pelin henkeen. Tuolla vitosella oltiin pikkumaksien karsitaradalla sijalla 35/78. Nollia ei siis tullut sitä 40, mikä määrä olisi finaaliin päässyt. Tuolla ajalla ja nollalla oltaisiin oltu sijalla 24, ja jos rata olisi ollut oikeasti nolla olisi aikakin ollut parempi ilman tuota keppien korjausta.



Vaikka nuo molempien ratojen virheet harmittivatkin kovasti, niin olen tosi tyytyväinen kuitenkin meidän ratoihin. Radat olivat sujuvia ja eikä mitään isompi sekoiluja tullut kummallekaan. Toivottavasti meillä on mahdollisuus uuteen yritykseen ensi vuonna.

(c) Essi Rahikainen

(c) Essi Rahikainen

(c) Essi Rahikainen

Kommentit